Näyttelyarvioita 

 Aqua, lapis, lux (Eläinmuseo 1993)

 ”Kolin kuvat eivät esitä puron maisemaa, eivät kasveja eivätkä eläimiä. Siinä mielessä ne eivät ole perinteisiä luontokuvia. Kuvat ovat pelkistettyjä ja mustavalkoisia. Ne lähestyvät grafiikkaa.”

Jorma Erkkilä, Helsingin Sanomat 

Virrat ja meri (Laterna Magica, GalleriZebra 1997)

”Veden pinta on kalvo, joka sekä kätkee että paljastaa. Ohuessa rajatilassa kohtaavat huikeat ulottuvuudet pinnanalaisena syvyytenä ja taivaankorkoisina heijastuksina. Sitten pieni tuulenvire sekoittaa kaiken omalla oikukkaalla tavallaan. 

Tästä valon ja liikkeen leikistä Koli rakentaa taitavasti kuvansa. Eikä aihe tunnu kuluneelta, vaikka sama välke on inspiroinut esimerkiksi monia muotoilijoita.”

Anu Uimonen, Helsingin Sanomat 

”Koli ställer ut en samling filosofiska impressioner i teknisk finslipining… Fotografen söker närmä sig elementets väsen medelst en personlig buddhism och följden blir en säregen serie dialoger(?) mellan människa och det gåtfulla elementet.

Genom att upprepa en fotografisk ritual i åratal frågar sig Koli varför en bild blir "bättre" än en annan, varför en vattenformation är mer estetiskt tilltalande, mer fulländad än en annan. Hans frågeställning går vidare till aikido-teknik, målning och rockmusik - var gömmer sig kvaliteten, vad släpper fram den? Med dessa tankar väckta blir betraktelsen av de redan blott och bart fotografiska konststyckena i sanning ett intellektuell äventyr.”

Saliven Gustavsson, Hufvudstadsbladet

 Kaksi kalaa (Zone, GalleriZebra 1998)

”Kala-asetelmissa on vanhakantaisen surrealismin henkeä. Kuvissaan Koli hakee kulttuurin ja ajatusmaailmamme jälkiä. Kuolleilla kylmillä kaloillakin voi esimerkiksi ilmaista niin yksilöllisyyttä kuin ryhmätunnetta”

         Anne Rouhiainen, Nyt, (viikon parhaat)

Fiskar i olika former och av olika arter. Det kan man nu beundra i Galleri Zebra i Karis där frilansfotografen Antti Koli ställer ut svartvita stilleben av fiskar … De flesta fiskarna som ingår i utställningen i Galleri Zebra bekänner han att han har ätit upp. Men fotografierna lever kvar.”

Gary Michelson, Västra Nyland

”Idea toimii yllättävän hyvin. Koli tuntee sekä kalat että kameran, mustavalkokuvat ovat hyvin sommiteltuja ja valaistuja, ja vedoksissa riittää sävyjä. Kalojen kostea kiilto välittyy… Asettelu tuo huumoria.”

         Arja Maunuksela, Helsingin Sanomat

 

Puro (Jangva 2000)

”Ajat ovat myös tuoneet tällaiseen huolellisen sävykkäästi vedostettuun kaunoiluun hieman uutta särmää, tätä on enää vaikea olla näkemättä myös biologisena kommenttina…Sinänsä vaatimatonkin luonto mättäineen, lahopuineen lähikuvina ja aidolla rakkaudella kuvattuna viestittää monimuotoisuuden, biodiversiteetin puolesta. En usko että Koli olisi tyylilajin ainoita taitajia, mutta hyvä hän on. Vedostamisen sävykkyydestä on tällaisessa kuvauksessa hyötyä: kuvat säilyvät selkeinä, vaikka kohteena olisi pelkkiä vedenvälkkeitä.”

Pessi Rautio, Helsingin Sanomat

”... konaisuus on eheä ja onnistuu herättämään uteliaisuutta. Mitä purolle oikein tapahtuu? Tuntuu melkein siltä kuin puro saisi sielun, tavalla joka tuo mieleen Yrjö Kokon herkän ja kunnioittavan luonnonkuvauksen, Pessin ja Illusian maailman.”

         Taava Koskinen, Aamulehti

 

 VäriPuro (Jangva 2001, GalleriZebra 2002)

Nimi Väripuro sopii kuvaamaan tämän näyttelyn kaksinaista luonnetta: Koli liikkuu jossakin luontokuvan ja  valokuvataiteen välimaastossa. Hän kuvaa taitavasti ja asiantuntevasti luonnon upeutta mutta etsii myös kokeellisempia näkökulmia, jolloin vesi heijastuksineen lähestyy jopa abstraktia sommitelmaa.

Näyttelyn paras idea on puroaiheisten kuvien ripustus. Peräkkäin asetetut tuolit toimivat telineinä, värivedokset nojaavat selkänojiin. Veden heijastusten ja kasvien muutoksista syntyy vaikutelma purosta, joka virtaa metsäiseltä alkulähteeltä aukealle ja kasvaa matkan varrella suuremmaksi. Samalla luontokuvista kasvaa tilataideteos.”

Arja Maunuksela, Helsingin Sanomat

”Genom motivet kommer man också starkt i beröring med ämnet ekopsykologi.  Närbilderna ser vid första anblick abstrakta ut, men är det ändå inte. Bland beskådarna brukar de framkalla gott humör och sinnesro."

 Agneta Sjöblom, Västra Nyland